Mitä kiintymyssuhteella tarkoitetaan

Mitä kiintymyssuhteella tarkoitetaan? Lapsen kehitys edellyttää kiintymyksen syntymistä. Kiintymysjärjestelmä on biologiaan perustuva ja on kehittynyt alun perin varmistamaan ihmisen elonjäämisen  Lapsi kiintyy niihin aikuisiin, jotka pitävät hänestä huolta. Kiintymyksellä viitataan tunnesiteeseen, joka muodostuu lapsen ja sen henkilön välille, jota lapsi pitää turvallisempana  Kiintyminen on siis elinehto hengissä säilymisellemme.

Kiintymyssuhde lapsen ja vanhempien välillä syntyy ensimmäisen ikävuoden aikana. Hyvän varhaisen vuorovaikutuksen avulla lapselle kehittyy kuva itsestä merkityksellisenä ja arvokkaana ihmisenä. Hyvä varhainen vuorovaikutus on lämpimiä ilmeitä, lasta myötäileviä liikkeitä, eloisaa, lämmintä äänensävyä ja syvää tunneyhteyttä. Tämä alun sanaton yhteys vanhemman ja lapsen välillä on aivojen kehittymiselle ehdottoman tärkeää ja jopa ratkaisevaa lapsen kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta. Lapselle on elintärkeää kokea, että joku on tullut samalle aaltopituudelle ja joku on tavoittanut, joku ymmärtää.

Kiintymyssuhdeteorian kehittäjän John Bowlbyn mukaan ihminen tarvitsee rakkautta, tunnetilojen jakamista ja leikkiä. Bowlby kiintymyssuhdeteoriassaan painottaa kuutta merkittävää tekijää; 1) Suhde on pysyvä tai jatkuva 2) kohteena on tietty henkilö 3) suhde on emotionaalisesti tärkeä 4) tavoitteena on yhteyden pitäminen toiseen ihmiseen 5) vastentahtoinen erossa olo aiheuttaa ahdistumista 6) tyypillistä on turvan, hyvänolon ja lohdun etsiminen.

Mainitut tekijät kuulostavat itsestään selviltä mutta yhteiskunnan vaateet eivät välttämättä näitä ajatuksia tue. Arjen nopea rytmi, vanhempien pitkät työpäivät, avioerot, varhaiskasvatuksen haasteet yksilöllisine hoitoaikoineen ja henkilökunnan vaihtumisineen eivät tue parhalla mahdollisella tavalla pysyvyyttä ja kiintymisen mahdollisuutta ihmissuhteissa.

Kiintymyksen merkityksen keskeinen asema on viime vuosina käynyt ilmi neurologisissa tutkimuksissa. Neurotieteen näkökulmasta hyvässä vastavuoroisessa suhteessa vanhemmuus edistää hyviä yhteyksiä lapsen prefrontaalisen aivokuoren ja limbisen järjestelmän välillä, joka mahdollistaa lapsen kyvyn säädellä tunteitaan paremmin (Baylin 2013, luennot). Ensimmäisten vuosien vuorovaikutussuhteet muokkaavat aivoja eniten niiden moninkertaisen kasvun vuoksi mutta ihmisen hermosto on muovautuva koko elämän ajan.

Neurotieteen mukaan hyvä ja huono kiintymys vaikuttavat eri tavoin eri aivoalueilla. Hyvässä suhteessa Baylin mukaan on turvallista tulla nähdyksi ja kuulluksi ja suhde aktivoi geenijärjestelmän vahvistamaan sosiaalista liittymistä. Tämä on elintärkeää, sillä ainoastaan ihmissuhteen tarjoamalla hoivalla selviämme hengissä. Turvattomassa suhteessa aktivoituu ne aivojen osat, jotka tukevat puolustautuvaa käytöstä, jolloin lapsi oppii olemaan luottamatta läheisiinsä (Baylin 2013, mukaellen). Nämä lapset taas eivät hakeudu hakemaan lohtua sitä tarvitessaan.

Vanhemman ja lapsen välisen kiintymyksen syvyyden voi havaita erityisesti erotilanteissa. Ero vanhemmasta laukaisee voimakkaan pelon kokemuksen, jolloin lapsi yrittää saada vanhempansa pysymään hänen lähellään kaikin käytettävissään olevin keinoin. Erityisesti uudet tilanteet laukaisevat tämän kiintymiskäyttäytymisen. Tämä on tärkeä huomioida, kun esimerkiksi suunnitellaan lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta. Katso kirjoitus hoidon aloitus

Hoidon aloitus

Tässä lyhyesti kiintymyssuhdemallit.

Kiintymysmallit

Luennot ja lähteet joita hyödynnetty tekstissä.

Baylin, J. 2013. Seminaari Hyvät Yhteydet. Henkilöiden välinen neurobiologia ja aivot lapsi-vanhempi-hoitosuhteessa. Lukkiutuneesta luottamuksesta yhteyden r

Bowlby, J.1982. Attachment and Loss, Vol. 1 Atttachment. London. Hogart Press;New York. Basic Books. (Original work puplished 1969).

Bowlby,J. 1973. Attachment and Loss, Vol 2 Separation, Anxiety and Anger.New York. Basic Books. (1975, Harmond – sworth. Penguin).

Bowlby,J. 1980. Attachment and Loss, Vol 3 Loss. Sadness and Depression. NewYork. Basic Books (1981 Harmond – sworth. Penguin).

Bowlby,J. 1998. A Secure Base. Clinical Application of Attachment Theory.London. Routledge (Original work published 1988).

Bowlby,R. Mihin tarvitaan isää?. Kiintymysteoriaja isän merkitys. Euroopan juhlaseminaari 1.-2. 2007.Tampere–talo.

Bowlby,R. (2004). Fifty years of attachment theory. The Donald WinnicottMemorial Lecture. London. Karnac Books.

akentamiseen. Luentomateriaali.