Lapsen tukeminen hoidon aloitusvaiheessa

Valmista myös vanhempia lapsen eroahdistukseen!

Eroahdistuksen lieventäminen on olennaisin asia hoidon aloitusvaiheessa ja siihen olisi hyvä myös valmistaa vanhemmat kertomalla etukäteen mitä se voi tarkoittaa lapsen ja vanhemman kohdalla ja miten silloin voi toimia eron helpottamisesksi.

Usein jo ammattilaisten omat toimivat eroahdistukseen auttavat keinot ja ratkaisut saavat vanhemmat vastaanottamaan ohjeistusta helpommin ja samalla vähentävät heidän syyllisyyttään vanhempina. Pienen lapsen hoitoon vieminen saattaa nostaa voimakkaitakin syyllisyydentunteita vanhemmissa.

Monenlaista oireilua!

Eroahdistus voi ilmetä hyvin monenlaisena käytöksenä. Se voi näkyä pelkona, suruna, kiukkuna, vetäytymisenä, syömättömyytenä ja vaikeahkona nukahtamisena. Joskus voi olla vaikeaa tunnistaa, että myös sosiaalisissa tilanteissa lasten pureminen tai lyöminen voi olla merkki eroahdistuksesta. Kun lapsi on joutunut pinnistelemään ja mahdollisesti joutunut jonkun toisen lapsen kaltoin kohtelemaksi, saattaa hän seuraavassa tilanteessa ilmaista omaa loukkaantumistaan aggressiolla. Lapsen vihan tunteella on aina syynsä mutta sitä ei ole aina helppo huomata arjen kiireessä.

Erojen jälkeen lapsella on tarve kertoa vanhemmilleen jäteyksi tulemisestaan. Se voi olla mm. pään kääntöä pois päin vanhemman hakiessa häntä. Tämän viestin vanhempi saattaa helposti tulkita lapsen haluttomuutena lähteä kotiin. Jätetyksi tuleminen voi myös näyttäytyä vanhemman tarjoaman ruoan torjumisena. Vanhempi saa "potut pottuina". Miksi jätit minut, on lapsen kysymys vanhemmalleen. Päiväkotipäivän jälkeen on hyvä, että vanhemmalla on hetki aikaa olla läsnä lapsen äärellä niin, että lapsen on mahdollista omalla tavallaan ja omalla rytmillään tulla takaisin yhteiseen kanssakäymiseen.

Miten varhaiskasvatuksen ammattilaiset voivat auttaa:

- Kotikäynti ennen hoidon aloitusta antaa mahdollisuuden tutustua lapseen ja hänelle tärkeään ympäristöön

-kahden viikon totuttautuminen eli pehmeä lasku (vanhempi mukana)

-yksi sensitiivinen aikuinen, joka on läsnä kaikissa arjen tilanteissa.  Pienen lapsen kohdalla ruokailut, nukkumaanmenot, pukemiset ja kaikki perushoitotilanteet ovat niitä tärkeimpiä tilanteita. Itse näen, että pehmeää laskua on myös se, että oma aikuinen seuraa vanhemman tapaa toimia ja olla lapsensa kanssa ottaen siitä mallia omalle työskentelylleen tukeakseen lapsen turvallisuuden tunnetta

-aikuisen on tärkeä tavoittaa lapsen sanattomat, keholliset viestit ja huolehtia, että on riittävästi virittäytynyt ja herkistynyt huomaamaan näitä 

-lapsen ikävän tunteet on vastaanotettava ja lasta on lohdutettava mutta ei kiinnittämällä huomiota muualle; Lohduta lämpimällä äänensävyllä, ystävällisellä ilmeellä ja syliin ottamisella. Lapset ovat erilaisia ja tarvitsevat omanlaisensa lohdutuksen

-lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta on tuettava puhumalla päivän aikana vanhemmista - muistukkeet (valokuvat, vanhemman tuoksuinen t-paita, pehmolelu jne.) on tärkeää pitää koko päivän ajan läsnä

-muistuke myös päiväkodista kotiin päin

-vanhempien pitää tuntea itsensä tervetulleiksi päiväkotiin - lisää vanhempien luottamusta henkilökuntaa kohden

-kerrotaan lapsen päivästä vanhemmalle niin yksityiskohtaisesti, että vanhemmat tietävät, että puhutaan juuri heidän lapsestaan

-kun lapsi reagoi syömis- ja unitilanteessa ymmärretään, että lapsen mieli on täynnä käsittelemättömiä asioita - annetaan "sulatusapua" ymmärtämällä lapsen erilaisia tunteita

-selkeät ja samanlaiset päivät tärkeitä

-uudet asiat kuten kasvattajien poissaolotkin valmistellaan huolella

-ei retkiä ja suuria tapahtumia hoidon alussa

Miten vanhempi voi tukea lastaan:

-asteittainen siirtyminen; lyhyemmät päivät alussa eikä suositella muita muutoksia kotielämässä samanaikaisesti

-hyväksy lapsesi kaikenlaiset tunteet ja auta nimeämään niitä myös silloin, kun lapsi "hylkää" sinut

-siirtymälelu/vanhemman tuoksuinen vaate mukaan päiväkotiin mutta myös päiväkodista tarvittaessa jokin siirtymäesine kotiin

-järjestä aikaa tuomis- ja hakutilanteisiin

-ilmoita selkeästi lapselle lähdöstä

-heti kotiin tultuasi leiki lapsen kanssa 10-15 minuuttia ja myös vaikeina aamuina tämä on hyvä keino

-jos lapsen on vaikea lähteä aamulla päiväkotiin kerro, että voit soittaa aamupäivän aikana (toivottavasti pk-väki hyväksyy soittamisen)

-kerro illan tapahtumista henkilökunnalle, jotta lapsen jatkuvuuden tunne säilyisi ja turvallisuuden tunne kasvaisi. Pieni lapsi ei itse osaa kertoa näistä asioista

-jos lapsi joutuu voimakkaaseen hälytystilaan ikävän vuoksi, ole valmis hakemaan tarvittaessa lapsesi päiväkodista

-toista tarvittaessa pehmeä lasku. Lapset ovat hyvin erilaisia ja erirytmisiä eroon sopeutumisessa

Henkilökunnan on hyvä käydä vanhemmalle tarkoitetut ohjeet vanhempien kanssa yhdessä läpi jo ennen hoidon aloitusta. Vanhemmalle on tärkeää kertoa, että tässä ensimmäisessä erossa vanhemmistaan lapsi pystyttää elämänsä tärkeitä peruspilareita. Sanattomien ja sanallisten kokemusten kautta hän saa vastauksen voiko ihmisiin luottaa, uskaltaako myönteisiä ja kielteisiä tunteita näyttää ja onko maailma turvallinen paikka elää ja siksi meidän aikuisten on oltava herkkiä heidän viesteilleen.

Tärkeää on myös viestittää miten hieno kehitysvaihe varhaiskasvatuksen aloitus on ja mitä kaikkea hyvää lapsen kehitykselle uuden vaiheen aloitus merkitsee.

Toivottavasti tästä kirjoituksestani on apua varhaiskasvatuksen ammattilaisille  ja lasten vanhemmille. Minuun voi olla yhteydessä konsultaation merkeissä osoitteella marjut.stubbe@gmail.com

Kaikki palaute on tosi tervetullutta.