Kotikäynti tukee hoidon aloitusta

Lapsen aloittaessa varhaiskasvatuksen on tarpeen suunnitella hoidon aloitus jokaisen perheen kohdalla hyvin huolella. Puhutaan pehmeästä laskusta, joka tarkoittaa sitä, että aloitus yhdessä vanhemman kanssa olisi riittävän pitkä sekä aloitusvaiheen tutustuminen lapseen tapahtuisi kotona tai päiväkodissa jo ennen lapsen ryhmään tuloa. Oman kokemukseni mukaan kotikäynti on perheille todella tärkeä aloitusvaiheen kohtaaminen.

Kotikäynnin tavoitteet:

1. Tasavertaisen yhteistyösuhteen luominen opettajan/hoitajan ja vanhempien välillä 

-vanhemmat saavat kertoa lapsestaan ja opettaja/hoitaja antaa tietoa varhaiskasvatuksen keinoista tukea lasta hoidon alussa

2. Lapsen ja henkilökunnan ensikontaktin luominen lapsen tutussa ympäristössä

- lapsi ”kertoo” itsestään sanoin, leikein, esittelemällä rakkaita esineitään ja paikkoja 

Ennen kotikäyntiä henkilökunta on usein tavannut vanhemmat kertaalleen päiväkodissa ja sopineet kotikäynnistä. Joskus minulta kysytään, jos vanhemmat eivät halua kotikäyntiä, niin mitä tehdä siinä tilanteessa. Mielestäni se miten kotikäynti esitellään vanhemmille, on olennaista sen toteutumisen onnistumiselle.

Vanhemmille on tarpeen kertoa lapsen näkökulmasta mitä kotikäynti merkitsee. Se ei tarkoita tarkistuskäyntiä vaan on tutustuminen lapsen turvalliseen ympäristöön, joka taas edesauttaa turvallista hoidon aloitusta. Vanhemmille on syytä kertoa, että heidän asiantuntemusta lapsestaan kuullaan ja heidän kasvatuskäytännöistään halutaan saada lisää tietoa. Varhaiskasvatuksen henkilökunta oppii myös miten lapsi toimii kotiympäristössään ja vanhempiensa kanssa.

Itse olen ollut erityisopettajana useasti työparina kotikäynneillä. Kotikäynneillä toivottiin myös molempien vanhempien läsnäoloa, jos se suinkin oli mahdollista.

Seuraavassa mahdollisia kotikäyntikysymyksiä vanhemmille

1. Perustiedot -Ketä perheeseenne kuuluu?

2. Vanhempien kuvaus lapsestaan.

Pyydä vanhempia kertomaan lapsestaan. Vahvista myönteisiä kuvauksia.

-Kuvailkaa lastanne kolmen esimerkin avulla! Esim. riehakas – miten lapsi silloin käyttäytyy.

-Koska olette ylpeitä lapsestanne? Pyydä vanhempaa kuvailemaan tilannetta, missä hän tuntee ylpeyttä lapsestaan.

-Kuvailkaa lastanne kun hän on väsynyt tai kun hän on vihainen. Pyydä vanhempia kertomaan esimerkein, kuinka vanhemmat toimivat näissä tilanteissa. 

-Kuinka lapsenne nukkuu? Pyydä vanhempia kertomaan lapsen nukkumistavoista, kuinka lapsi nukkuu öisin ja päivisin.

- Kuinka lapsenne syö? Pyydä vanhempia kuvailemaan tavallinen ruokailutilanne kotona. Mitä lapsi tavallisesti syö, syökö lapsi itse, syökö perhe yhdessä, kuinka lapsi istuu, kuinka paljon tarvitsee apua jne.

- Kuinka lapsenne toimii muiden lasten kanssa? Pyydä vanhempia kuvailemaan lasta erilaisissa leikkitilanteissa.

- Onko lapsellanne jotakin erityisen rakasta esinettä tai turvallisuutta tuovaa tapaa? Laulu ennen nukahtamista, unilelu tms.

-Onko teillä joitakin huolenaiheita lastanne koskien? Pyydä vanhempia kuvailemaan huoltaan, koska he ovat huolissaan ja minkälaisissa tilanteissa. Kysy jos vanhemmat tarvitsevat huolessaan apua ja jos niin minkälaista ja keneltä? Kysy onko perheellä ulkopuolista apua. Selvitä lapsen sairaudet.

3. Lapsen elämänvaiheet, hoito- ja erokokemukset

-Pyydä vanhempia kertomaan lapsen eri elämänvaiheista! Esim. syntymä, vauva-aika, pikkulapsiaika, leikki-ikä

-Miltä lapsen elämänvaiheet ovat tuntuneet tähän asti?

-Kuinka lapsen hoito on järjestetty tähän asti? Äitiysloma/isyysloma, vanhempainloma, nykyinen tilanne; Kuka/ketkä ovat hoitaneet lasta

-Ketkä aikuiset ovat lapselle tärkeitä? Pyydä vanhempia kuvailemaan lapsen suhdetta näihin aikuisiin

-Onko lapsella ollut aiemmin erokokemuksia vanhemmastaan/vanhemmistaan? Esim. tavalliset erotilanteet, kuten matkat, sairaudet, vanhempien avioero, tärkeän ihmisen menetys, lapsen tai vanhemman sairaalajaksot

Lisäkysymykset:

-Kuinka lapsi suhtautui eroon?

-Kuinka vanhemmat kokivat eron? 

-Kuinka vanhemmat auttoivat lasta selviämään erotilanteessa?

Erokokemukset on tärkeää selvittää, jotta ymmärretään minkälainen vaikutus sillä on ollut lapsen turvallisuuden kokemukseen. Jos tilanne vaatii vielä lisäselvittelyä, on hyvä pyytää mahdollisia muita asiantuntijoita mukaan käymään jatkokeskustelua vanhempien kanssa.

4. Vanhempien käsitys vanhemmuudesta

-Kuvaile itseäsi äitinä/isänä! Vahvista heidän vahvuuksiaan. Jos he ovat huolissaan jostain, pysähdy tähän ja anna vanhemmille aikaa kertoa huolistaan.

5. Odotukset ja tunteet hoitoa aloitettaessa.

- Minkälaisia tunteita ja ajatuksia hoidon aloittaminen herättää?

-Minkälaisia toivomuksia vanhemmilla on yhteistyön suhteen? Selvitä miten usein ja minkälaista tietoa vaihdetaan haku- ja tuontitilanteissa, puhelimitse tms. Kerro, että huolet otetaan avoimesti esille mutta ei lapsen kuullen.

- Kuinka lasta on valmisteltu hoidon aloituksen suhteen? Miten päiväkoti voisi auttaa?

6. Käytännön järjestelyt

-Selvitä pehmeän laskun periaatteet ja pohdi vanhempien kanssa miten tutumisjakso hoidetaan. Käy läpi miten vanhempi voi tukea lastaan eroahdistuksessa (Ks. seuraava kirjoitus eroahdistus)

https://www.erkkaope.fi/442223099

Kerro lopuksi vanhemmille, että kerrot tiimillesi yhteenvedon keskustelusta ja kaikilla on salassapitovelvollisuus. Lopeta keskustelu myönteisellä ja lämpimällä tavalla.

Näillä kysymyksillä on mahdollista saada hyvin paljon informaatiota siitä miten vanhemmuus toimii kussakin perheessä. Tämän tiedon ja ymmärryksen  pohjalta on helpompi lähteä rakentamaan myös omaa suhdetta lapseen.

Jos lisäkysymyksiä tulee niin ota ihmeessä s-postin kautta yhteyttä. marjut.stubbe@gmail.com