Miten voimme pitää välttelevästi kiintyneen lapsen yhteydessämme

Välttelevä kiintymystyyli on tyypillisempää suomalaisille kuin muut kiintymystyylit eikä ole välttämättä millään lailla huolestuttavaa mutta jos välttelevyys toimii hyvin vahvasti, niin silloin se estää lapsen normaalia tunne-elämän kehitystä. Tämä on ryhmä, joka jää valitettavan helposti varhaiskasvatuksen ammattilaisiltakin huomaamatta, koska osa lapsista tuntuu pärjäävän kognitiivisilla taidoillaan ja he ovat yleensä myös mukautuvia ja vähemmän aikuisten toimintaa häiritseviä.

Välttelevästi kiintynyt lapsi saattaa kuitenkin kokea voimakasta stressiä ilman, että huomaamme sitä.  Hän saattaa  ikään kuin "pudota" pois vuorovaikutuksesta ja isossa ryhmässä tätä on vaikea aikuisten havaita. Voi olla, että lapsi pystyy toimimaan ulkokohtaisesti mutta ei välttämättä ole yhteydessä lainkaan siihen mitä ryhmässä todellisuudessa tapahtuu. Kokemukseni mukaan tämän ryhmän lasten tilanteista on saattanut tulla todella huolestuttavia tietoja esim. lapsen kotioloista. Siksi pidän todella tärkeänä, että myös tämän ryhmän lapsiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Jotkut käyttävät ns. "pois putoamisesta" nimitystä dissosiointi. Se näyttäytyy niin, että lapset leikkaavat ikään kuin tunteensa pois. Tällöin lapsiin on vaikea saada emotionaalista yhteyttä. He saattavat kuitenkin toimia hyvin "järkevällä" ja hyväksyttävällä tavalla. He monesti välttelevät laukaisevia tekijöitä (esim. aikuisen poistumiset), jotka saattaisivat johtaa johonkin tunteeseen. He yksinkertaisesti kokevat monet tunteet epämieluisiksi.

Nämä lapset tarvitsevat paljon apua siihen, että he pystyvät käsittelemään heille liian voimakkaita tunteita. Aikuinen voi kuitenkin auttaa lasta pitämään tunteistaan "kiinni". "Jos minä olisin sinä, niin olisin tosi vihainen tuosta asiasta". Lapset tarvitsevat paljon yhteyteen houkuttamista ja kiinnittämistä ja pelon vähentämistä. Yllätykset, hupsuttelut ja vuorovaikutusleikit voivat vähentää lapsen varautuneisuutta.

Mitä sitten kongreettisesti voisimme tehdä:

- käytä kaikki mahdollisuudet hoivan antamiseen esim. leikin yhteydessä (pipien rasvaus, hellittely, silittely, herkun antaminen, laulaminen, keinuttelu, peittoon kääriminen jne.)

- rohkaise vastaanottamaan hoivaa - houkuttele lasta leikin kautta vaikkapa olemalla eläintenhoitaja, joka ruokkii koiran pentua tms.

- omalla epätäydellisellä käytöksellä saat rohkaistua lasta ymmärtämään, että virheet eivät ole "iso juttu"

- järjestä lapselle riittävän pieniä ryhmiä

- siedätä lasta aikuisen läheisyydelle vaikka leikin kautta - "en muistanutkaan, että halaaminen on sinulle vaikeaa - halaan sinua mielessäni"

- kerro lapselle, että pidät häntä mielessä - kerro, että olet ajatellut häntä viikonloppuna

- sääntöleikit, joissa selkeät säännöt, jolloin varmistat, että lapsi varmasti ymmärtää säännöt eikä hämmenny

- käytä kysymyksiä, joihin lapsi varmasti osaa vastata

- käytä aktiviteetteja mutta vältä kilpailuhenkisiä lajeja

- jos lapsi osaa kirjoittaa, anna hänen kirjoittaa asioita, joita ei pysty ilmaisemaan. Piirtäminen on myös hyvä ilmaisukeino

- muista lapsella on tarpeita vaikka ne ovatkin piilossa

Jäsentymätön lapsi

Lapsilla, joilla on jäsentymätön kiintymystyyli, on syvällä sisimmässään voimakas turvattomuuden kokemus. Näiden lasten käytös saattaa olla todella kaoottista. Lapsilla voi olla todella vaikeita kaltoinkohtelu kokemuksia. Työskennellessäni lasten psykiatrisella puolella tämän ryhmän lapsia usein tutkittiin yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa.

Jäsentymättömästi käyttäytyvät lapset saattavat suhtautua usein aggressiivisesti ja kontrolloivasti aikuisia ja lapsia kohtaan. Lapsen kuva itsestä on usein pirstaleinen ja huono;  "en ole huolenpidon arvoinen", "olen paha". Lapsi näkee toiset ihmiset pelottavina eikä hänellä ole kokemusta, että aikuinen olisi hänen tukenaan. Lapset ovat kontrolloivia ja näin he välttelevät läheisyyttä. Tunteet vaihtelevat epätoivosta aggressioon. Monet eivät siedä syliä eivätkä kosketusta lainkaan. Näiden lasten stressin sietokyky on olematon. Tämän ryhmän kohdalla työskentelyyn tarvitaan ehdottomasti paljon asiantuntija-apua.

Mitä sitten varhaiskasvatuksessa voisimme tehdä näiden lasten hyväksi. Tärkeää ainakin ovat kongreettiset ja fyysiset aktiviteetit kuten esimerkiksi pelaaminen, käsillä tekeminen, värittäminen, hiekkaleikit, vesileikit ja aisteihin liittyvä materiaalin käyttö.

Aisteihin liittyvää materiaalia voidaan käyttää esimerkiksi rauhoittamiseen. Pieni rauhallinen tila, jossa voi rauhoittaa lasta. Lapselle voi esimerkiksi tehdä oman aistilaatikon, johon kerätään vain juuri tälle lapselle tarkoitettua materiaalia ajatuksena viestittää lapselle hänen ainutlaatuisuudestaan ja arvokkuudestaan - välineet vain ja ainoastaan hänelle voivat vähentää lapsen kokemaa arvotonta kuvaa itsestään.

Harjoitteita ja hyväksi havaittua  materiaalia;

-ruohomatto paljaiden jalkojen alla

-paljon erilaisia materiaaleista valmistettuja palloja, joilla voi koskettaa tms.

-meikkipensseli, jolla voi rauhoittaa ja "nukuttaa" kädet ja jalat

-saippuakuplat, höyhenet

-erilaisia valoärsykkeitä - valosauvoja

-rauhallista musiikkia

-säkkituolit - pesän rakentaminen tuoliin

-keinuja ja erilaisia vibroja

-painopeitto

-telttoja - pesän rakennus - turvapesä

-taikataikina, taikahiekkaa, narskuva muovailuvaha

-tuntopussit, joissa eri materiaaleista koottuja esineitä; käpyjä, pumpulia, muovipullon korkkeja jne.

-sähköhammasharja kasvohierontaan ja korvahierontaan

-jalkakylpyyn vaahtoa, tuoksuja (jos lapsi sietää)

-erilaisia makuja, sitruuna, lime, sokeri (makea - hapan)

Kiintymyssuhteissaan jäsentymättömien lasten kanssa on tärkeää saada heidän stressitasoaan vähennettyä. Rauhoittaminen on ensisijaisen tärkeää. Edellä mainitut rauhoittamisnurkat voivat helpottaa näiden lasten oloa suuresti. Lapselle on hyvä viestittää useasti hänen olevan turvassa fyysisesti että psyykkisesti. Ilmapiirin on ehdottomasti oltava ymmärtävä, välittävä ja sensitiivinen. Turvapaikan luominen lapsille on keino kertoa, että heille tarjotaan suojaa ja turvaa. Jatkuvasti toistuvat rutiinit antavat myös turvallisuuden tunnetta lapsille.

Muista jos on lastensuojellusia huolia, niin ota rohkeasti asiat ja huolet esiin.

Huom! Ylläolevat harjoitteet ja materiaalien käyttö sopivat myös hyvin autistisille ja näitä piirteitä omaaville lapsille.