Yksilöllinen tuki eri tyyppisille oppilaille - PACE menetelmä


Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että vilkkaammat lapset tarvitsevat enemmän rahoittavaa säätelyä ja vetäytyvämmät ja aremmat lapset taas enemmän houkuttelua yhteyteen.

Varhaiskasvatuksessa oman kokemukseni mukaan vetäytyvät lapset saavat vähemmän aikuisen huomiota kuin ulospäin käytöksellään reagoivat lapset. Se johtuu varmasti suurista ryhmistä mutta myös omasta kulttuuristamme. Meidät suomalaiset luokitellaan kiintymyssuhde tyyliltämme vetäytyviksi. Saattaa olla, että juuri tästä syystä meidän on helpompi hyväksyä enemmän sisäänpäin kääntynyt käytös. Vetäytyvästi ja välttelevästi käyttäytyvä lapsi sattaa myös olla hyvin toimiva ja käyttäytyvä huolimatta, että hän on tunteissaan estyneempi. Toimiva ja hyvin suoriutuva lapsi on opettajallekin helpompi kuin huonosti käyttäytyvä ja tarvitseva lapsi.

On hyvä muistaa,, että vetäytyvyyden taustalla ei aina ole kyse patologisesta käytöksestä vaan lapsi saattaa olla ujo ja arka luonteeltaan. Joka tapauksessa myös ujot ja arat lapset tarvitsevat apua, juuri heille sopivaa tukea , kuten houkuttelua yhteiseen kanssakäymiseen. On myös joukko lapsia, joilla on ns. neuropsykiatrisia vaikeuksia kuten asperger- ja autismipiirteitä. Myös he tarvitsevat yhteyttä rakentavaa aikuisen tukea. 

Tue lasta yhteyteen ja  liittymään muihin


Tiedämme, että tulevassa elämässään lasten selviytyminen, toisiin liittyminen ja myös hyvinvointi vaativat, että heillä on hyvä kokemus hyvästä yhdessäolosta riippumatta niistä taustalla olevista eri syistä (neurologisiset syyt, tempperamenttipiirteet tai kiintymyssuhdetyyli).

Ei pidä ajatella, että yksin viihtyvää lasta ei tarvitse ohjata liittymään muiden lasten toimintaan. Kyllä pitää. Mitä aiemmin kokemus onnistuneesta yhdessäolosta saadaan, sitä enemmän se vaikuttaa myös aivojen tasolla kehitykseen. Aivothan kehittyvät eniten juuri pikkkulapsi-iässä.




PACE malli turvattomasti kiintyneille lapsille

Käytän itse PACE malliamenetelmää (Playful, Accepting, Curious, Empathic) työskentelyssäni emotionaalisesti haavoittuvien lasten ja heidän vanhempiensa kanssa ja pidän sitä tehokkaana tapana auttaa näitä lapsia ja heidän perheitään. PACE-malli pohjautuu DDP menetelmään.

https://www.erkkaope.fi/447523739/

Kanadassa on perustettu kouluihin ns. Belong-luokkia DDP menetelmän pohjalta. Luokkaan otetaan emotionaalisesti oireilevia lapsia. Belong-luokan (myös kutsutaan DDP-luokka) periaate on, että lapselle pitää ensin saada psyykkkisesti turvallinen olo ja vasta sitten voidaan keskittyä oppimiseen. Kaikki luokan monialaiset työntekijät koulutetaan kyseiseen menetelmään. Katso blogistani DDP-luokka, jossa kuvataan kiintymyskeskeistä opetusta.

https://www.erkkaope.fi/451459345/

PACE mallissa on tärkeää asenne, joka viestittäää aikuisen välittävän, avoimen ja rohkaisevan suhtautumisen lapseen kokonaisvaltaisesti - äänen, katseen, eleiden, lämpimien tunteiden ja jopa puheen, liikkeiden ja rytmin kautta. Se ilmenee sanattomalla lämpimällä suhtautumisella niin, että lapsi kokee, että hän tulee ymmärretyksi, kuulluksi, jolloin myös aivoalueella tapahtuu rauhoittumista ja kiintymystä lisäävien välittäjäaineiden lisääntymistä - vaikuttaminen tapahtuu hyvin syvällä tasolla. Sanaton viestiminen on hyvin tärkeää - tärkeämpää kuin osaamme ajatellakaan.

PACE työskentelyssä, (Playful, Accepting, Curious, Empathic) vuorovaikutuksessa on leikkiä, hyväksyntää, uteliaisuutta ja empaattista lapsen kohtaamista.

Tämän kaltaisessa ilmapiirissä pikku hiljaa  lapsi pystyy toimimaan ei enää tunteiden määräämänä vaan tunteita kuunnellen.

Olen aiemmin blogini esimerkeissä kertonut miten tämän kaltainen ilmapiiri on saavutettavissa. PACE esimerkit 1-5.

Tässä esimerkki miten PACE asenteella voi kohdata vanhemman.

https://www.erkkaope.fi/452020682

Vaikeat ryhmätilanteet

Turvattomasti kiintyneille lapsille lapsille isot ryhmätilanteet ovat stressaavia ja kuormittavia. Lapset ovat yleensä kehitysiältään paljon pienemmän lapsen kaltaisia, kuin mitä heidän oma ikänsä osoittaa. He eivät ole välttämättä valmiita ryhmässä toimimiseen, ei myöskään tehtävätyyppiseen työskentelyyn. Pitkä paikallaan olo on vaikeaa ja aikuisen huomion jakaminen muiden lasten kanssa on todella haasteellista. Lapsen omat säätelytaidot ovat hyvin hauraat eivätkä kasvatukselliset ja opetukselliset tavoitteet toteudu ennen kuin lapsi kokee olevansa psyykkisesti turvassa.

Mitä nämä lapset yleisellä tasolla tarvitsevat arkiympäristössään?

Tässä joitakin yleisohjeita; yksityiskohtaisemmat toimintavinkit löydät eri kiintymyssuhdetyylien alla (ristiriitainen lapsi, välttelevä ja jäsentymätön lapsi). 

Turvallisuutta; struktuuria, usein samoin toistuvia tilanteita, rajoja ja rauhoittavaa ympäristöä, jossa virikkeitä on mahdollisuus karsia mutta ennen kaikkea aikuisen emotionaalisesti lämmintä suhtautumista. Siirtymien ennakointi päivän sisällä on erittäin tärkeää.

Yhteyden rakentamista; usein alussa yhden lapseen virittäytyneen avainihmisen turvaa, jatkuvaa avainhenkilön askeleen edellä oloa, jolloin ylivoimaiset epäonnistumiset kavereiden kanssa, ihmissuhteen katkokset eli häpeäkokemukset on myös mahdollista ennaltaehkäistä, aikuisen nopeaa yhteyden korjaamista, kun välirikko tapahtuu - PACE turvallisuutta. Korjaamista on vaikkapa kommentti "olen pahoillani etten ehtinyt ajoissa avuksesi".

Tunteiden vastaanottamista; tunteiden jakamista, säätelyä ja kannattelua, lapsen käytöksen takaa tunnetarpeiden tunnistamista. Lapsen vaikeuksista huolimatta jonkin pienenkin yksityiskohdan, josta lapsesta voi pitää, löytämistä ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämistä. Empatiaa ja rajoja; lämmintä ymmärrystä, joka auttaa lasta vähentämään häpeäkokemusta, sillä hyväksyttävä käytös tulee vain häpeää vähentämällä, saamalla kokemusta ymmärretyksi tulemisesta - ei opetusta empatiasta vaan tarjoamalla lapselle itselleen kokemusta miten hän voi tulla kuulluksi, vastaanotetuksi ja ymmärretyksi. Oman kokemuksen ymmärretyksi tulemisen  kautta syntyy kyky kohdata myös toisia empaattisesti.

Hauskuutta ja leikillisyyttä; mielihyvän lisäämistä, vuorovaikutusleikkiä.



Tässä linkki miten opettajana auttaa uhmaava, haastavasti käyttäytyvää oppilasta. Ristiriitainen kiintymyssyhde.

https://www.erkkaope.fi/444690996/446599358



Tämän linkin takana on miten opettajana toimia vetäytyvän ja välttelevästi käyttäytyvän lapsen kanssa, lapsen johon on vaikea saada yhteyttä.

Harjoitteet ja materiaalien käyttö sopivat myös autistisille ja näitä piirteitä omaaville lapsille.


Ja linkissä on vielä miten toimia kaoottisesti reagoivan ja kiintymyssuhteeltaan jäsentymättömän lapsen kanssa. 

https://www.erkkaope.fi/444690996/446599251


Uusimmat kommentit

24.08 | 10:42

Kiitos kommentistasi. Häpeästa puhuminen on edelleen tärkeää.

24.08 | 09:56

Hieno artikkeli, kiitos!

29.07 | 15:58

Kiitos kommentistasi. Totta. Vanhempien kommenttien kautta olen ymmärtänyt, että hoidon aloituksen laatu vaihtelee luvattoman paljon ympäri Suomen.

29.07 | 14:56

Olisi tärkeä jakaa tämä ympäri Suomea. Erityisesti mielessäni ovat lapset, jotka aloittavat päiväkodissa, josta olen jäänyt eläkkeelle.

Jaa tämä sivu